20130604

uni


























Ensimmäinen työpäivä meni melko mutkattomasti vaikka ärsyynnyinkin tavattomasti, kun en ymmärtänyt kiinaa, emmekä löytäneet muutakaan yhteistä kieltä. Ja tavalliseen tapaani purin vihani toiseen henkilöön, vaikka tosiasiassa olin tuskastunut itseeni ja paineensietokyvyttömyyteeni.

Näinä aikoina mieleen juolahtaa kaikenlaisia ideoita, joita seuraavana aamuna vähän kummoksuu (esimerkiksi harkitsin hetken ryhtyväni xl-malliksi) Feministinen aikakausi kumpuaa, mutta silti sääret ovat silkkiset joka päivä.

Puhetulva on väistämätön, jos on ollut ilman uutta muistikirjaa pitkän aikaa. Nyt kirjoja on neljä, olen aloittanut yhden. En ehdi muuta kuin hypätä pyörän selkään, kruisailla ja välillä haukkoa omenaa tai jotain muuta, kuten pullaa tai kiveä.

Nautin kuitenkin myös pihakeinussa istumisesta, kun keinun hiljalleen ees taas rakkaiden tai rakkaani seurassa hiljaisella tai kusisella sisäpihalla.

Tähän aikaan vuorokaudesta kaikki äänet kuulostavat voimakkailta. Näppäimistön rapea tapsutus, sen epätasainen ja vaihteleva rytmi, koneet toisissa huoneissa, autot valtateillä, yöperhon siipien havina.

Minusta tuntuu, että voin hyvin, paremmin kuin hyvin.


20130602

snow baby white




Kansalaistorilla sohva paloi ja korviimme kantautui: "Fuck the system."
Koulu loppui, enkä valmistu vieläkään. Syksyllä sitten.